Joskus pitää vain nauraa... tai karjua... tai molempia!

Mitä tapahtuu kun tiikeriemo adoptoi aikuisen miehen? - No ei siitä tässä kehtaa mitään sanoa, mutta Dario Fon riehakas Tiikeritarina kertoo sen ja vähän muutakin.

Tiikeritarina on fantastinen ja hyväntuulinen aikuisten satu. Esitys lennättää katsojan teatterin penkiltä suoraan Etelä-Aasian vuoristoon, missä voi törmätä tiikereihin, rosvoihin, suurvaltalaisiin valloittajiin tai tavallisiin maanviljelijöihin, jotka yrittävät välttää kaikkia edellä mainittuja.

Näyttelijät Mikko Semi ja Jaakko Loukkola tarinoivat kohtaamisista vuoriston asukkien kanssa niin että tiukkapipoisintakin naurattaa. Luvassa on mielikuvituksen iloittelua, ilmiömäistä esiintymistä, yllätyksellisiä juonenkäänteitä ja tiikerinkasvatusohjeita. Tässä esityksessä on kaikkea pieruhuumorista politiikkaan.

Dario Fo on tunnettu hulvattomien ja ajatuksia herättävien tekstien kirjoittajana. Hänen esityksensä nojaavat italialaisen commedia dell'arten perinteisiin. Laji on 1500-luvulla kultakauttaan elänyt taitavien ilveilijöiden esittämää katuteatteria, johon muun muassa nykyinen klovneria perustuu. Fo sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1997.

Tiikeritarinan on ohjannut Susanna Airaksinen.

"Minä en teatterissa naura, mutta tämän esityksen aikana vähän hymyilin." - Jorma, LVI-asentaja. Tuli katsomaan, kun vaimo pakotti.

"Hyvin ne näyttelee, vaikkei olekaan Salatuissa elämissä näkynyt." - Nimim. Yksi mummeli vaan

"Vähäks ne pojat oli ihqui. Seukkaaks ne?" - Angel -92